Makumuisto
En tiedä, kuinka monelle teistä klassinen Italianpata on makumuisto. Minulle on! Tuo 80- ja 90- lukujen klassikko, joka ainakin minun lapsuudenkodissani valmistettiin pussista, lisäämällä valmiiseen seokseen jauheliha ja vesi. Sittemmin aikuisena heräiltyäni hieman tutkiskelemaan elintarvikkeiden ravintosisältöjä, omassa perheessäni ei ole enää pitkiin aikoihin suosittu tällaisia valmisruokia. Italianpata on kuitenkin varsin helppo valmistaa itse alusta asti ja ketoversiona jos mahdollista, vielä helpompi. Ja NIIN herkullinen! Koska haaveenani on tuoda hiilihydraattitietoisempaa ruokaa koko perheen arkeen (ja tiedän, että se ei ole mitenkään helppoa), tämä osuu ja uppoaa siihen kategoriaan enemmän kuin hyvin!
Rakastan makuja, jotka johdattavat Italiaan. Basilikaa, oreganoa, tomaattia, valkosipulia... Meillä on myös lähes aina kesäkurpitsaa jääkaapissa, vaikkakin tuskailen usein sen seikan kanssa, että osa kasviksista on ulkomailta tuotuja talviaikana. Lievittääkseni tuskaa hankin ne luomuna, jos mahdollista. Tosin samalla pohtien, onko ulkomainen luomu lähelläkään meidän kotimaista luomua? Tuskin. Odottelen siis suurella innolla kotimaisten kasvisten satokautta, se on kyllä ihmisen parasta aikaa!
Kesäkurpitsa on kuitenkin niin oivallinen perusraaka- aine moneen ketoruokaan, että sitä tulee käytettyä melko paljon. Se taipuu pastaksi ja siitä saa tehtyä monenlaisia vuokaruokia, lisäksi marinoituna kesäkurpitsa on aivan ihanan maukas tapastyyppinen alkupala tai lisä salaattiin.
Kesäkurpitsa on makuimuri!
Moni vierastaa kesäkurpitsaa sen neutraalin maun (tai sanottaisiinko mauttomuuden) vuoksi ja totta totisesti; se ei todellakaan ole mikään salaatin ainesosa sellaisenaan! Monesti esimerkiksi salaattibuffetissa saattaa törmätä paksuihin raakoihin kesäkurpitsaviipaleisiin, joiden maulle ei ole mitään tehtävissä edes herkullisimmalla salaatinkastikkeella siinä hetkessä. Tämäntyyppisen kokemuksen vuoksi moni karsastaa kesäkurpitsaa ja jättää sen kauppaan. Kesäkurpitsa on kuitenkin makuimuri, joka imee itseensä herkulliset maut ympäriltään, mutta se tarvitsee siihen joko hieman aikaa, lämpöä tai molempia.
Oma Italianpatani ketona syntyi oikeastaan ihan vahingossa, kuten reseptit yleensäkin! Se sai alkunsa, kun aloin raastamaan kesäkurpitsaa ihan vain siksi, että halusin käsitellä sen jotenkin eri tavalla kuin yleensä. Tavallisesti siis suikaloin kesäkurpitsan "spagetiksi" spiraalileikkurilla, kuutioin tai viipaloin. Spagetti toimii spagettina ihanan kastikkeen seurassa ja kuutioista teen esimerkiksi pannulla pyttipannua ja viipaleista erilaisia vuokaruokia. Kesäkurpitsaa sujahtaa usein myös kasvisosekeittoon, etenkin jos jääkaapin vihanneslaatikosta löytyy nahistunut pätkä.
Hittiohje!
Tämä hittiresepti syntyi siis tyylilleni uskollisena, eli luovasti. Yleensäkin ruoanlaittoni alkaa tällä tavalla. Alan vain tekemään jotain, enkä oikeastaan koskaan tiedä, mitä meillä lopulta syödään! Ja se on tosi hauskaa! Tässä tapauksessa halusin valmistaa jotain maukasta ja nopeaa. Tästä syntyi myös ruoka, joka todella maistuu koko perheelle! Oikeastaan kaikin puolin täydellinen arkiruoka. Edullinen, nopea, herkullinen, riittoisa ja terveellinen. Kesäkurpitsan raastaminen tässä varmisti sen, että maku imuroitui siihen entistä vahvemmin ja siksi tästä Italianpadasta tuli mielestäni erikoisen maistuva ateria. Ja siksi tätä on tehty meillä useita kertoja viime viikkojen aikana!
Aika usein kesäkurpitsaa neuvotaan "itkettämään" eli ripottelemaan suolaa esimerkiksi viipaleiden, suikaleiden tai kuutioiden päälle, jolloin ylimääräinen neste poistuu. Suolan annetaan olla kesäkurpitsan päällä niin kauan, etä neste alkaa helmeillä kasviksen pinnalla ja sen jälkeen irronnut neste painellaan talouspaperilla pois. Itse en tätä oikeastaan tee koskaan, koska mielestäni kesäkurpitsat eivät ole nykyään lainkaan niin vetisiä. Voi toki olla, että yksilöstä riippuen (esimerkiksi kotimainen kesäkurpitsa kesällä?) saattaa vaatia nesteen poistamista. Erään palautteen mukaan tämä vuoka oli liian vetistä, vaikka kesäkurpitsa oli itketetty (vai kenties siitä johtuen?), mutta meillä se ei ole kyllä ollut koskaan vetistä! On myös tärkeä antaa vuoan vetäytyä rauhassa kypsennyksen jälkeen! Eli itketä jos haluat, minä en näe sitä tarpeelliseksi.
Tykkään käyttää sekä kuivattuja, että tuoreita yrttejä ja tuoreet yrtit lisään aina annoksen päälle. Tykkään tomaattikastikkeista ja erityisesti Mutti- tuotteista. Mutin pizzakastike on minun ehdoton suosikkini ja sitä löytyy meillä aina kaapista. Tuossa kastikkeessa ovat raaka- aineet ja maku kohdallaan, eikä hiilareitakaan ole ihan hirveästi, 5,4g/100g. Juustoraasteissa suosin kotimaisia raasteita, joihin ei ole lisätty lisäaineita. Toki parhaan raasteen saa aina raastamalla itse. Tähän Italianpataan voi käyttää mitä juustoa haluaa, itse tykkään Valion luomujuustoraasteesta tai mozzarellaraasteesta. Ketoilija valitsee tietenkin aina rasvaisen jauhelihan, sika- nauta tai rasvaisin naudan jauheliha ovat mainio valinta tähän ruokaan. Lisäksi ohjeeseen tarvitaan (kotimaista, luomu)valkosipulia ja suippopaprikaa, sekä suolaa ja mustapippuria.
Seuraavassa siis ohje helppoon ja herkulliseen Italianpataan. Tästä annoksia tulee 4-6, riippuen tietysti syöjien nälästä ja siitä, kuinka monta kertaa tätä herkkua pitää hakea lisää! Meillä vuoasta söi kaksi aikuista (isot annokset) ja kaksi teinityttöä (teinityttöjen annokset) ja aivan pieni määrä jäi vuokaan (jonka minä sitten vielä söin, koska ei tätä vaan voi olla syömättä!)
Ihana Italianpata uunissa 4-6 annosta
- 500 g rasvaista jauhelihaa
- 200 g (noin 1,5 dl) tomaattikastiketta
- 2 tl kuivattua oreganoa
- 1 tl suolaa
- 0,5 tl mustapippuria
- 1-2 valkosipulin kynttä
- 400 g kesäkurpitsaa
- yksi suippopaprika (noin 90 g)
- 150 g juustoraastetta
Lämmitä uuni 225 asteeseen. Ruskista jauheliha, lisää murskattu valkosipuli, oregano, suola ja pippuri. Lisää tomaattikastike ja anna kastikkeen porista hetken kasaan. Huuhtele ja raasta sillä aikaa kesäkurpitsa karkealla raastimella. Kaada raaste isoon uunivuokaan. Pilko paprika pieniksi kuutioiksi ja lisää vuokaan. Tarkista kastikkeen maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Kaada jauhelihatomaattikastike vuokaan ja sekoita hyvin. Lisää juustoraaste, mutta jätä vähän juustoraastetta ripoteltavaksi pinnalle. Sekoita hyvin kaikki ainekset. Ripottele pinnalle loppu juustoraaste. Kypsennä 225 asteessa noin 20 minuuttia. Anna vetäytyä rauhassa vähintään vartti kypsennyksen jälkeen. Tarjoa salaatin kera, muista lorauttaa annoksen päälle oliiviöljyä!
Hiilihydraatteja annoksessa (jos neljä annosta) 7,5 grammaa, rasvaa 32,5 grammaa ja proteiinia 35 grammaa.
Joskus ne parhaat ideat ovat vaan niin kovin yksinkertaisia. Olkoon tämä tulevaisuuden makaronilaatikko. Se terveellisempi vaihtoehto. Herkkuhetkiä koko perheelle! Toivottelee Rouva Keto
Ps. Jos ketogeeninen kokkailu kiinnostaa, tästä linkistä saat 110 reseptiä e-kirjamuodossa edulliseen hintaan!
