Onko nyt jotenkin muodikasta syödä "jollakin tavalla"? Onko muodikasta valita itselleen jokin ruokavalio? On kasvisruokavaliota, gluteenitonta, raakaruokaa, mehuja, aineenvaihduntaa, ketogeenistä, paleota, vegaanista, geeneihin perustuvaa... Tietoa, tutkimuksia, mielipiteitä ja kokemuksia on todella paljon tarjolla. Eikä kyse ole vain syömisestä tai ruokavaliosta. Asiaan liittyy kiinteästi myös esimerkiksi terveys, eettisyys, ekologisuus, arvot yleensäkin. Ravinto on yhtäkkiä, ihan muutamassa vuodessa, saanut yhä merkittävämmän ja näkyvämmän roolin yhteiskunnassa. Ja hyvä niin, koska onhan se tärkeä asia. Yksi tärkeä asia monien joukossa, eikä mitenkään vähäpätöinen, koska se kuitenkin vaikuttaa monella tavalla ihmisen hyvinvointiin. Onko siis ollenkaan huono asia, jos syömisestä on tullut vähän muotia? Ihan liian kauan me suomalaiset olemmekin vain kiltisti ja epämuodikkaasti syöneet, kuten meille on opetettu ja neuvottu olevan se oikea tapa syödä. 70 vuotta on ollut yksi ja oikea tapa, eikä sitä pitkiin aikoihin ole kyseenalaistettu. Ennen kuin nyt... kun on alkanut ruokavallankumous.
Kuitenkin, mitä enemmän tietoa on tarjolla ja mitä enemmän keskustelua seuraa, sitä hämmentyneemmäksi tulee. Tieto lisää tuskaa, näinhän se menee. Ollaan eri mieltä ja monta mieltä. Jos yrittää tehdä päätöksiä keskustelun tai tutkimustiedon perusteella, ei kyllä tiedä, mitä söisi! Syö lihaa, älä syö lihaa, syö kananmunia, syö vain kuusi munaa kuukaudessa, kasvisruokavalio onkin tuhoisampaa maapallolle kuin karjan kasvatus, syö viljaa, älä syö viljaa... Yhä enemmän tuodaan esille myös ihmisen yksilöllisyyttä ravinnon ja ruokavalion suhteen; se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Koska tiede ja tutkimustulokset eivät voi määritellä, mikä sopii kenellekin, meidän täytyy luottaa itseemme ja kokemukseemme. Itselleen sopivaa ruokavaliota ei voi oikein muuten löytää, kuin kokeilemalla. Toiselle sopii kasvissyönti, toiselle se ei sovi lainkaan. Joku ruoka- aine lisää toisen elinvoimaa, toiselle se aiheuttaa huonoa oloa tai allergisen reaktion. Syöminen on sitä paitsi tosiaan niin paljon muutakin kuin vain ruokaa ja vatsan täyttämistä. Se voi parhaimmillaan olla iloa ja tyytyväisyyttä, hyvää oloa, parantumista, tervehtymistä ja tasapainottumista ja juuri niiden omien arvojen ilmentämistä ruokailutapojen, ostotottumusten ja vaikkapa kierrätyksen kautta. Ruoka on iso osa elämäämme!
Tuntuu varmaan erikoiselta, että minä, jonka elämä tuntuu täyttyvän ruoasta, sanon, että miksi ruoasta pitää tehdä niin iso numero? Sanon silti. Minulle ruokavalio ei ole muoti- ilmiö, vaan oman kokemuksen kautta löytynyt ilo ja se minulle oikea tapa syödä. Ruokaan voi suhtautua rakkaudella ja niin, että se on tärkeä ja kiinteä, luonnollinen osa elämää, joka tuo iloa ja terveyttä. Ei siis mikään iso numero, mutta iso ilo! Ruokahifistelyyn minusta ei ole, haluan ostaa ruokani tavallisesta lähikaupasta ja marketista tai mielellään suoraan tuottajalta. Syöminen on tavallinen asia, mutta se ei tarkoita sitä, ettei siitä saisi nauttia, joka päivä. Ja hifistelyäkin on ilo seurata, kun sen tekee joku muu kuin minä!
On hienoa, että meillä on niin paljon vaihtoehtoja nykyään. Tavallista ja terveellistä, luomua, jokaiselle hifistelijällekin omat juttunsa. Jokainen voi tehdä kaupassa parempia valintoja, eikä terveellisen ruoan tarvitse olla kallista. Saamme tehdä valintoja ja ottaa vastuun omasta terveydestämme, valita itse, mitä syömme ja miten. Se on ihana vapaus, josta kannattaa nauttia. Joten nautitaan siitä!
