Tykkään kesästä, kukapa ei? Yli +30 astetta ei kuitenkaan ole mun juttu. Infernaaliset helteet (+33) näyttävät onneksi jäävän muutamaan päivään ja ensi viikolla luvataan jo miellyttävämpiä lämpötiloja. Ihanaa! Ihan parasta kesäsäätä, noin 20-25 astetta. Vaihtoehtoja tekemiselle on tuossa lämpötilassa paljon enemmän kuin yli kolmessakympissä. Mutta mukavaa on, että saatiin edes vähän hellettä ja lapset pääsi uimaan kunnolla! Näillä keleillä sitä on todellakin pakko itsekin pulahtaa veteen...
Me olemme erilaisia ja ymmärrän, että toisille kuumuus ja helle on parasta, mitä kesä voi tarjota. Villi veikkaukseni on, että erilaiset aineenvaihduntamme vaikuttavat myös tähän. Itselleni helle tarkoittaa sitä, että hiki valuu kainaloista, selkärangan kuoppaa pitkin ja otsalta ihan vain olemalla paikallaan. On todella tuskainen olo ja NIIN HELEVETIN KUUMA. Joku toinen paistattelee auringossa samassa lämpötilassa vain kääntäen kylkeä, kun on niin SULOISEN LÄMMINTÄ. Kuin kissa auringossa tai uuninpankolla. Sitten kun on tuskainen olo ja niin helevetin kuuma, pinna kiristyy helposti ja tulee äksyiltyä. Kuitenkin joitakin asioita on pakko helteelläkin hoitaa, vaikka mieluiten makaisi sisällä ilmalämpöpumpun alla (jota meillä ei todellakaan ole, mutta onneksi on edes kellari!) Kauppakassit täytyy raahata (kaupassa kyllä venkoilen pidempään, mikä ihana viileys) ja ruokaa laittaa. Eikä se grillaaminenkaan niin mukavaa ole, jos on yli 30 astetta, koska on niin helevetin kuuma.
Helle ei kuitenkaan aiheuta itselleni sitä, että en pystyisi syömään. Aina on oikea aika hyvälle ruoalle, kun on! Ketoruokavalio vain on hieman muuttanut sitä, mitä tulee esimerkiksi rannalla syötyä. Aiemmin oon ollut oikea rantamässyttäjä ja rantamässytys taitaa kuulua useimpien ihmisten elämään. Rannalle viedään mukanaan suolaista ja makeaa evästä. No onhan rannalla nyt mukava syödä! Yhtenä päivänä söin rannalla paistettua pekonia, juustoa ja rasvakahvia ja toisena vadelmia, mutta muina päivinä oon mennyt pelkällä vichyllä. Se, että käsi ei käy jatkuvasti lapsen sipsipussilla tai en hae jäätelöä kioskista, keventää kyllä oloa ja eloa huomattavasti. Ja tuo käsittämätöntä iloa!
Aamupala hellepäivänä
Olen koko kesän syönyt aamupalan lähes joka aamu. Yleensä juon aamuisin vain munalatten ja syön ehkä mustikoita, mutta nyt olen useampana aamuna syönyt lisäksi paistetun munan ja kasviksia, leikkelettä, juustoa... On ollut nälkä aamulla! Ketoosi on varmasti kärsinyt vähän kesäriennoissa, ja tämä ehkä selittää näläntunnetta aamuisin. Valkoviiniä tulee lomalla nautittua keskivertoa enemmän. Tämä tarkoittaa siis oikeastaan sitä, että talvikuukaudet olen käytännössä ilman alkoholia lukuunottamatta satunnaista punaviinilasia, mutta kesällä tulee lasillinen rieslingiä kipattua ainakin kerran tai kaksi viikossa. Tai no... mutta ei kuitenkaan ainakaan ihan joka päivä! Nyt kyllä hivenen ihmettelen, että päädyin aamupalan yhteydessä puhumaan viinistä... Ei ollut tarkoitus, vaan pellavamansikkasmoothiesta, jonka tänä aamuna nautin munalaten lisäksi. Liotin pellavansiemeniä yön yli vedessä. Smoothiessa oli siis muutama jäinen mansikka, 2 rkl pellavansiemeniä ja kermaa loraus, ehkä 0,2 dl. Päälle pudottelin muutamia mustikoita. Karkeasti arvioiden hiilareita aamupalassa 4 grammaa.
Lounas hellepäivänä.
Oon jo monta päivää suunnitellut tekeväni ihanaa kylmää kasviskeittoa, johon löytyy ohje myös Hyvään Oloon- verkkovalmennuksen reseptilaatikosta. Koska ei nyt ihan taas ollut niitä aineksia, mitä piti (kuten vihreää paprikaa), enkä muistanut muutenkaan ohjetta tarkalleen ulkoa, sävelsin, kuten oikeastaan aina kun laitan ruokaa. Keiton valmistamiseen tarvitaan sauvasekoitin tai blenderi, joka hienontaa kunnolla. Itselläni on Boschin sauvasekoitin, jossa on mukana myös erilaisia kulhoja ja hienonnusterä, enkä kyllä antaisi pois! En tykkää kodinkoneista ja niitä on meillä mahdollisimman vähän, mutta ketoilijalla kunnon blenderi ja sauvasekoitin ovat kyllä kovassa käytössä. Tosin Ikean maidonvaahdotinkin on toimiva ratkaisu rasvakahvin vispaamiseen; etenkin jos ei halua herättää koko perhettä blenderillä lähtiessään töihin aamulla.
KYLMÄ KASVISKEITTO, 1 annos
- 100 g kurkkua
- 50 g (vihreää) paprikaa
- 20 g kevätsipulia
- 1 valkosipulin kynsi
- vähän tuoretta chiliä
- 50 g kreikkalaista jugurttia/ranskankermaa (hh noin 3g/100g)
- yrttejä maun mukaan
- suolaa, pippuria
- oliiviöljyä
Hiilihydraatteja annoksessa on noin 7 grammaa. Söin tämän alkukeittona. Lorautin päälle reilusti oliiviöljyä, mutta öljyn voi lisätä keittoon myös sekoitusvaiheessa. En laske nykyään proteiineja enkä rasvoja, vain silmämääräisesti ja ajatuksen tasolla arvioin päivän hiilihydraatit. Proteiinia ja rasvaa pyrin syömään sen verran, että olo on kylläinen ruoan jälkeen. Toisille tuottaa hankaluuksia saada päivän rasvat täyteen, itselleni ennemminkin tuottaa hankaluuksia pitää rasvat aisoissa. Lounaan jälkeen rasvamäärä lähenteli jo 100 grammaa, joten päivän rasvat alkoivat olla täynnä.
Pääruoaksi söin voissa ja oliiviöljyssä paistettuja pieniä luomuherkkusieniä ja pinaattia, savulohta ja versosalaattia oliiviöljyllä, sekä sesamin- ja kurpitsansiemeniä. Tässä annoksessa oli niin olemattomat hiilarit, etten viitsi edes laske. En yleensäkään juurikaan huomioi salaattien ja muiden kevyiden kasvisten hiilareita, vaan syön niitä surutta. Proteiinia ei vielä tälle päivälle ollut paljoakaan kertynyt, joten päivälliselle tulisi varmaankin lihaa ja kasviksia. Kippasin vielä hyvän kahvin lorauksella kermaa ja sitten rannalle ison vesipullon kanssa.
Rantsussa tuli tietenkin hikikin. Join melkein 1,5 litraa vettä, mutta silti tuli vähän huono olo, ehkä suolan puutosta. Kipaisin kaupan kautta kotiin, koska illalla oli tulossa vieraita. Nappasin pienen Porosnackin kouraan, mutta sain syötyä siitä vain puolet. Kotona kippasin puoli litraa Pellegrinoa ja heitin vähän suolaa suuhun. Helpotti vähän.
Päivällinen hellepäivänä.
Ajatuksena oli nauttia vieraiden kanssa hieman valkkaria ja tapastyyppisiä suolaisia; makkaroita, oliiveja, fetajuustoa ja pikkutomaatteja. Juuri sitä, mitä päivän makroista vielä uupuikin; proteiinia ja hiilaritkin olivat niin vähissä, että tomaatteja ja viiniä voi nauttia melko huoletta. Viiniähän ei ketoruokavaliolla periaatteessa kovin huoletta kannata nauttia, ainakaan ennenkuin tietää, miten se omaan kroppaan vaikuttaa. Syöminen ja veden juominen alkoholin nauttimisen yhteydessä on tärkeää, eikä ole haitaksi, vaikka söisi vähän hiilareitakin alkoholin kanssa.
Kun ketogeenisen ruokavalion sisäistää, ei ruokia paljon tarvitse miettiä. Päivät toistuvat melko samanlaisina ja kuitenkin aina niin erilaisina. Makroravinteet asettuvat paikalleen melko jouhevasti ja luonnollisesti ja välillä voi toki käyttää laskureitakin tarkistaakseen, ettei mene ihan metsään. Kannattaa muistaa, että kokonaisuus ratkaisee. Jos joku päivä on tarvetta syödä syystä tai toisesta enemmän hiilareita (kuitenkin ketoruokavalion puitteissa), ei se haittaa, kunhan homma tasoittuu seuraavana päivänä. Tänään minulle sattui nyt vähän erikoispäivä, mutta huomenna mennään kenties taas siistimmällä ketolla ;)
Helteisiä päiviä ja muistakaahan juoda vettä!
