Kirjoittelen syyspäiväni iloksi postauksen terveydestä, itselleni hyvin rakkaasta aiheesta. Aihe kiinnostaa minua vallan älyttömästi, syystä jota en nyt teille osaa sen kummemmin määritellä. Valtavan kiinnostuksen takia lähdin myös opiskelemaan ravinto- oppia funktionaalisesta näkökulmasta ja olen aivan pähkinöissäni aiheesta ja siitä, mitä kaikkea mielenkiintoista se pitää sisällään ja miten hurjan paljon voin vielä oppia lisää! Olen haaveillut virallisen ravitsemusterapeutin tutkinnosta joskus vuosia sitten. Onneksi elämä näytti oikeaa suuntaa ja saan nyt olla oikealla tiellä!
Ravinto ja terveys ovat omalla tavallaan kiinnostaneet aina, vaikka ajatukset siitä, mikä on terveellistä ovat muuttuneet vuosien, tiedon ja tietoisuuden lisääntymisen ja iän myötä. En koe pelkääväni sairautta tai kuolemaa, mutta tietoisuus siitä, että omaan terveyteensä voi todellakin vaikuttaa elämäntavoilla ja mahdollisesti ennaltaehkäistä sairautta, on hieno ja arvokas. Näen sen tänä päivänä aivan valtavan suurena mahdollisuutena ja lahjana! Monia tyhmiä asioita (todellakin olen näiden asiantuntija, enkä suinkaan ole aina ollut kiinnostunut hyvinvoinnistani!) on tullut elämässä tehtyä oman terveytensä kustannuksella ja elettyä vuosikausia vähän niin kuin "sattuu kulloinkin huvittamaan". On kuitenkin ihanan lohdullista tiedostaa, että koskaan ei ole myöhäistä muuttaa omia elämäntapojaan ja kohentaa omaa terveyttään. Se mitä oli eilen, oli ja meni ja tänään on uusi päivä. Ja kun ikää tulee lisää, se tuntuu yhä vain arvokkaammalle asialle. Sen ajan, mitä täällä saa elää, olisi mukava elää terveenä, elämästä nauttien. Mitä enemmän terveitä vuosia saa, sitä parempi. Tämä vaatii kuitenkin päivittäistä työtä ja elämäntapaa. Ei voi vaan elää niin kuin sattuu huvittamaan. Tämä on ollut yksi suuri oivallus omassa elämässäni.
Lopulta me kaikki johonkin kuolemme, toiset ennemmin, toiset myöhemmin, toiset terveempinä, toiset sairaampina. Elämässä pitää olla tavoitteita ja itse toivoisin lähteväni saappaat jalassa noin 90- vuotiaana virkeänä mummelina. Sitä ennen toivoisin saavani elää terveenä elämäni. Tottakai sairaus voi elämäntavoista huolimatta osua kenelle tahansa tai olla osumatta. Siitä huolimatta itsestään kannattaa pitää huolta. Samalla pitää huolta läheisistään.
Vaikka viranomaiset kertovat, että suomalaiset ovat yhä terveempiä ja sairastava yhä vähemmän, totuus on kuitenkin jotain ihan muuta. Jo vuonna 1990 Kelan teettämä Mini- Suomi tutkimus kertoi, että 30-40- vuotiaista 33%:lla oli joku pitkaikaissairaus ja tämä luku ei suinkaan ole pienentynyt, päinvastoin Kela arvioi tuolloin luvun nousevan 500 000:lla vuoteen 2000 mennessä ja tämä todellakin on tapahtunut, monin kerroin tietenkin vielä viimeisen 20 vuoden aikana. 2 600 000 tuhatta suomalaista syö tänä päivänä päivittäin joitain lääkettä. 4 miljoonaa terveyskeskuskäyntiä, 3 miljoonaa antibioottikuuria vuodessa. Arviolta 2,2 miljoonaa kärsii metabolisesta oireyhtymästä. Kuulostaa hyvinvoivalle porukalle. Suurella osalla suomalaisista on myös oireita, jotka kertovat siitä, että elimistö ei voi hyvin ja jotain on tulollaan. Sairautta ei ole vielä, mutta se kolkuttelee jo nurkan takana.
Kulttuurimme on melko lääketiede- ja lääkekeskeinen. Ajatus on, että sairauksia vain tupsahtelee meihin "jostain", niille ei voi "mitään" (totta, aina ei voikaan, mutta hyvin usein voi) ja kun sairaus ilmenee, sitä "hoidetaan" lääkkeillä. Suuressa osassa lääkehoitoa kyse on vain oireiden helpottamisesta ja lievittämisestä, ei syyn hoitamisesta. Monikaan sairaus ei parane yksinään lääkkeillä vaan sillä, että palataan sairauden alkujuurille. Ravitsemus on yksi oleellinen osa kehon hyvinvoinnin ja terveyden tukemista ja palauttamista, myös sairauden iskiessä. Valitettavasti kulttuurissamme ei vallitse ravintoa arvostava ilmapiiri, vaan esimerkiksi sairaaloissa tarjotaan huonoa, hiilihydraattipitoista ja ravinneköyhää ruokaa. Vehnää ja sokeria. Syöpäpotilaalle päiväkahvilla tarjottava viineri tai pulla ei ole terveyttä tukevaa ravintoa. Jos nyt haluat ajatella, että kummallista nillitystä, niin ajattele pois, mutta näillä asioilla vaan oikeasti on suuri merkitys esimerkiksi syövästä toipumisessa, lääkehoidon ohella. Jos minä joskus syöpään sairastun, sairaalaan kuljetetaan taatusti omat, ravitsevat ruoat tukemaan lääkehoitoa ja paranemista. Muutenkin kulttuurimme tarjoaa meille lähes yksinomaan pelkkää roskaa. Kokouksissa, työhyvinvointipäivillä, ihan joka paikassa tarjotaan sokeria, hiilihydraatteja, vehnää... Lillumme siinä, se on osa jokapäiväistä elämäämme. Lisäksi meille on muodostunut normaaliksi olotilaksi voida huonosti ja olla väsynyt. It's normal!
1700- luvulla tappoivat kulkutaudit huonon hygienian vuoksi. Kun hygienia ja ravitsemus parantuivat, katosivat myös kulkutaudit. Siihen aikaan ei tunnettu samoja tappajia, kuin mitkä me nyt tunnemme; elintasosairaudet. Tänä päivänä kulttuurissamme vallitsee yltäkylläisyys, joka sairastuttaa meidät. Heittäytymällä mukaan vallitsevaan kulttuuriin, jossa ruokaa ja ennenkaikkea prosessoitua ruokaa ja roskaruokaa on tarjolla joka puolella (edes rautakauppaan et enää pääse niin, etteikö kassan kulmilla olisi tarjolla jäätelöä, limsaa tai suklaapatukoita) ja jossa sinun ei ole pakko ottaa montakaan askelta päivän aikana, sairastuu melko nopeasti. Siksi töitä on tehtävä joka päivä oman hyvinvointinsa eteen.
Lähestyvän sairauden merkkejä on elämässämme jatkuvasti. Päänsärky, migreenit, iho- oireet, allergiat, flunssakierteet, voimakas henkinen väsymys, masentunut olo, selkäkivut, suolistovaivat, turvotus, keskivartalolihavuus, suuri ylipaino, unettomuus... Kaikki ovat merkkejä siitä, että jokin ei ole hyvin. Ei ihmisen kuulu kärsiä minkäänlaisista vaivoista! Ihmisen normaali olotila on hyvä, pääsääntöisesti energinen ja tasainen, levollinen ja tyytyväinen. Tällainen olotila saavutetaan syömällä joka päivä hyvää ravintoa, liikkumalla ja nukkumalla riittävästi sekä palautumalla stressistä. Ja ei, yksi päivä, viikko tai kuukausi ei riitä. Tätä on toistettava pääsääntöisesti päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen. Ja kaiken lisäksi; ei sillä ole merkitystä, mitä minä tai joku muu kirjoittaa blogiinsa tai kirjaansa. Motivaation ja tahdon pitää huolta hyvinvoinnistaan tulee lähteä ihmisen itsensä sisältä ja omista arvoista. Ulkoapäin tuleva ei kanna mihinkään.
Ketogeeninen ruokavalio on ollut minulle polku siihen, että pystyin muuttamaan lopulta elämäntapani pysyvästi parempaan suuntaan. Yrityksiä oli useampia, mutta ne jäivät aina väliaikaisiksi. Vähärasvainen, runsashiilihydraattinen ruokavalio ei minun kohdallani tukenut kehon fysiologiaa ja normaalia toimintaa, vaan olin väsynyt, vetämätön ja aina hiilarikoukussa sekä helposti 10 kiloa ylipainoinen yhä uudelleen ja uudelleen. Ketoruokavalio sen sijaan on toiminut jo vuosia, tukien terveyttäni ja hyvää oloa, normaalipainoa ja liikuntaa sekä hyvää unta ja aivotoimintaa. Ketogeeninen ruokavalio irrottaa monenlaisista riippuvuuksista ja vapauttaa elämään. Matka jatkuu edelleen ja palasia loksahtelee paikoilleen. Näin tulee tapahtumaan koko loppuelämäni ajan. Olen todella kiitollinen tästä prosessista ja elämäntavasta, joka on vienyt mukanaan.
Ketogeeninen ruokavalio on funktionaalinen. Se toimii ihmisen kehossa normaalien ja terveiden fysiologisten toimintojen tukena ja jäljittelee pitkälle ruokavaliota, johon ihminen on tottunut pitkän historiansa aikana. Ihmistä kun ei ole tarkoitettu syömään hiilihydraatteja siinä määrin, kuin mitä me nykyaikana syömme. Hiilihydraattipitoiseen, runsaasti viljaa, valkoista vehnää, sokeria, prosessoitua ruokaa ja huonoja rasvoja suosivaan ruokavalioon keho ei osaa vastata muuta kuin laittamalla hanttiin ja sairastumalla. Ketoruokavaliota tutkitaan (ja haluttaisiin tutkia) maailmalla kuumeisesti, mutta rahoitusta ketotutkimukseen on hankala saada; lääkeyhtiöt kun eivät ole kiinnostuneet rahoittamaan tutkimuksia ruokavaliosta, jonka avulla ihmiset pääsevät lääkityksistä eroon. Sen vuoksi tutkimustulosta ruokavaliosta tippuu hitaasti, joskin tulokset ovat hyvin positiivisia.
E- kirjani "Projektina Minä" - Ajatuksia pysyvästä muutoksesta elämässä- valmistuu lokakuun aikana. 50- sivuinen kirja käsittelee elämää ja muutosta. Sen fokus on tukea Hyvään Oloon- verkkovalmennusta, joka ei ole pelkkä dieettiohjaus, vaan kokonaisvaltainen hyvinvointivalmennus naisille, kohti pysyvää elämäntapamuutosta. Mielestäni jokainen nainen on sen arvoinen! Kirjan voit hankkia myös herätelläksesi motivaatiota aloittaa muutoksen elämässäsi. Kirjasta myöhemmin lisää.
Hyvinvoivaa lähestyvää viikonloppua sinulle!
Heli/ Rouva Keto®
