Nyt tulee asiaa ketoruokavaliosta, joulusta ja jouluruoasta!
Ruoka on ilman muuta yksi joulun tärkein juttu! Tuovathan tutut maut joulun tullessaan. Minun jouluni ei maistu miltään ilman lanttulaatikkoa. Kalaa ja kinkkua voi syödä koska tahansa, mutta vasta lanttulaatikon maun saattelemana niistä tulee joulukalaa ja joulukinkkua. Rosolli on myös oleellinen osa joulupöytääni. Jokaisella meillä on omat perinteiset jouluruokamme, jotka ovat ehdoton osa jouluamme.
Joulu on toki kerran vuodessa, mutta itse en enää ikinä halua sisällyttää siihen olotilaa, josta olen aiemmin kärsinyt (muulloinkin kuin jouluna, mutta aivan erityisesti silloin!) Siksi olen jo monta joulua vetänyt läpi ketoruokavalion raameissa ja nauttinut joulusta täysin siemauksin, ilman että on tarvinnut aloittaa mitään alusta 2. tammikuuta. Sanotaan myös, ettei ole väliä mitä syö joulun ja uudenvuoden välissä, vaan sillä, mitä syö uudenvuoden ja joulun välissä. Henkilökohtaisesti en missään tapauksessa halua pilata nimenomaan joulun ja uudenvuoden välistä aikaani ja hyvää oloani syömällä ohi suuni, miksi haluaisin?
Minulla on monia jouluruokia, joista olen luopunut ilomielin ketoruokavalion myötä. Näihin kuuluvat glögi (käsittämätöntä sokerilientä nykyään, lisätäänkö siihen sokeria joka vuosi? Maistoin nimittäin viime jouluna huikan päiväkodin joulujuhlassa ja se oli tajunnanräjäyttävää), riisipuuro (hirvein tuote ikinä, mitä tulee vatsan väänteisiin; maidossa kuplinut riisi takaa melkoisen kuplinnan myös vatsassa), joulutortut (malliesimerkki hiilihydraattien ja huonojen rasvojen täydellisestä liitosta) ja kaikki joululeivonnaiset (täysin turhia joka tapauksessa, sillä KUKA JAKSAA syödä taatelikakkua MISSÄÄN välissä?) sekä suklaarasiat
(joita olen joulunpyhinä syönyt helposti 3-4 kappaletta, kahdessa kerroksessa tietenkin ja olen erittäin mielissäni vähennettyäni nollaan rasiaan per joulu). Ainoa vaikea asia on saaristolaislimppu. Ehkä leivon ketoleivän, tai sitten en, koska oikeastaan, sitä ilmankin pärjää. Katsotaan!
Joulu on aikaisemmin tarkoittanut itselleni aivan älytöntä ylensyömistä ja aivan älyttömän raskasta oloa. Suklaarasioita on suorastaan hamstrattu, sillä olisihan melkoinen katastrofi, jos suklaa loppuisi kesken! Ruokaa on ollut aina liikaa ja liian monenlaista ja olo sen mukainen. Jotenkin olen ajatellut sen kuuluvan jouluun. Miksi ihmeessä?
Mitä ketojouluuni sitten kuuluu? Pari erilaista vihreää salaattia, jossa pähkinää ja juustoa, ehkä jopa päärynää (HUH, menee ranttaliksi!), päälle oliiviöljyä kanelilla maustettuna, itse tehtyä rosollia, itse tehtyä lanttu- ja porkkanalaatikkoa ilman turhia jauhoja, reilulla voilla ja kermalla, Aurapunajuurivuokaa, graavia siikaa ja lohta, kylmäsavulohta, mätiä, savulohimoussea ja kinkkua sekä jonkin sortin kermakastike ja itse tehtyä valkosipulimajoneesia. Jälkkäriksi (jos jaksaa) luumupannacotta. Juustoja, pähkinöitä ja kotimaista omenaa, jos haluaa jotain napostella, tuskin haluaa. Lisäksi teen omaa ketosuklaata, johon tulee kermaa, voita, tummaa suklaata, pähkinöitä ja vadelmia. Sitä tarvitsee syödä aika vähän ollakseen tyytyväinen. Lapset saavat omat suklaarasiat.
Hiilarit tietenkin paukkuvat jo näillä herkuilla, mutta eivät ollenkaan pahasti! Nautin ruoasta, mutta samalla nautin hyvästä olosta, koska olotilani ei näistä herkuista hätkähdä. Lautaselleni kulkeutuu todennäköisesti vain ruokalusikalliset laatikoita ja muutenkin se tulee täytettyä kovin ketoisasti, omaan tuttuun, tavalliseen, hyvän olon tyyliin. Joulu on todella nautinnollista aikaa ketoilla ja rakastan tätä valitsemaani tyyliä syödä, myös jouluna!
Ihanaa joulunaikaa jokaiselle, nautitaan ❤️
Jos haluat kivoja vinkkejä jouluun ja arkeenkin, niin kurkkaa Hyvän olon ohjeet, 60 ihanaa keto- ja vhh- ohjetta hintaan 8,90€!
