• Rouva Keto

Mielipidekirjoitus


Tässä kun seurailee maailman menoa, yksi asia aina välillä tulee mieleen. Suomi on mielestäni välillä vähän takapajula. Muutenkin kuin maantieteellisen sijaintinsa perusteella. Onhan Suomessa hyvä asua moneen maahan verrattuna ja ihana luonto ja kaikkea, mutta kaavoihin kangistunut, pelokas ja huonolla itsetunnolla varustettu takapajula tämä silti ajoittain on, eikä täällä suvaita kovin helposti mitään uutta tai erilaista. Olemme hyvin epäileväisiä ja pelokkaita ottamaan vastaan uusia ajatuksia. Vanha tuttu ( vaikka ei välttämättä hyväksi todettu) on niin turvallista ja helppoa.



Pieni hyttynenkin voi saada aikaan suuria.

Tämän kuvan Suomesta vetelin toki melko paksulla pensselillä. Saatat olla eri mieltäkin! Sinulla voi olla täysin eri näkökulma kuin minulla ja se on ihan ok. Eikä kannata muutenkaan ymmärtää väärin; arvostan todella monia asioita Suomessa. Ja jos koet itse olevasi rohkea, suvaitsevainen, joustava ja avoin uusille ajatuksille, niin onnea, sellaisia ihmisiä tarvitaan koko ajan lisää! Iloitse siitä ja tee niin, kuin sinusta tuntuu hyvälle. Minä tykkään avoimista, asiallisesti keskustelevista ja myönteisistä suomalaisista, jotka luottavat itseensä ja kannustan jokaista tutkimaan, hakemaan tietoa ja olemaan avoin uusille mahdollisuuksille. Jokaisella on mahdollisuus muodostaa mielipiteensä ja jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, kuten myös toivottavaa on, että muiden mielipiteitä kunnioitetaan.


Valitettavasti Suomessa asioista ei varsinaisesti aina keskustella. Ainakaan aidosti. Minun mielestäni täällä on yleisesti ilmapiiri, jossa lynkataan melko voimakkaasti toisinajattelijat. Uskallapa olla eri mieltä valtaporukan kanssa. No minä toki uskallan ja yritän tehdä sen mahdollisimman kivasti, asioihin perehtyen ja opiskellen ja luonnollisesti oman, hyvän kokemuksen kautta. Ihmisille on oltava tarjolla aitoja ja uusia vaihtoehtoja hyvinvointiin. Tämä on melko toimiva konsepti siihen.





Itse peilaan asiaa moneltakin näkökannalta, mutta yhtenä lähimpänä sydäntä olevana otan nyt esiin luonnollisesti ravinnon. Vaikka ketoruokavalio toki saa luultavasti aina osakseen vastustusta ihan missä tahansa länsimaisessa valtiossa, niin Suomessa tämä on kyllä varmasti omaa luokkaansa. Media ja muut meitä ohjailevat tahot tuottavat välillä niin epäasiantuntijamaista materiaalia liittyen vähähiilihydraattiseen ja ketogeeniseen ruokavalioon, että ihan harmittaa. Mikä oikeus heillä on tuottaa tuollaista materiaalia totuutena ihmisille? Onneksi meillä on vielä vapaus ottaa itse vastuu ja päättää, mihin uskomme.


En nyt tiedä varmaksi sanoa, mutta mitä todennäköisimmin - aivan kuin monissa muissakin ihmisen omaa terveyden- ja sairaudenhoitoa, hyvinvoinnin lisäämistä ja vastuuta koskevissa asioissa - esimerkiksi Keski- Euroopassa vähähiilihydraattinen ja ketogeeninen ruokavalio saavat osakseen varmasti paljon hillitympää kritiikkiä ja asioista kenties voidaan keskustella enemmän ja löytää hyviä tapoja yhdistellä asioita ja valita kullekin sopivan tavan tukea omaan hyvinvointia. Tuntuu suorastaan kummalliselta, miten kuumeisesti hiilihydraattien vähentämistä ja rasvan lisäämistä yritetään vääntää ihmiselle vaaralliseksi tavaksi syödä. Siitäkin huolimatta, että tutkimustuloksienkaan valossa tätä ei pystytä osoittamaan epäterveelliseksi. Eikä vähärasvaista, hiilihydraattipitoista ruokavaliota ehdottomasti terveelliseksi. Siitäkin huolimatta, että ihmiset kokevat hyvinvointia ja terveyden kohentumista ketoruokavalion ansiosta. Siitäkin huolimatta, että ketogeenisestä ruokavaliosta tippuu koko ajan uutta ja positiivista tutkimustulosta maailmalta. Kukaan ei valitettavasti pysty kertomaan meille absoluuttista totuutta, joka koskisi jokaista ja toimisi jokaisella. Jotain linjoja kuitenkin on olemassa ja monesti ne perustuvat ihmisen biologiaan, funktionaalisuuteen ja biokemiaan.




Suomessa ei mielestäni kiinnitetä tarpeeksi huomiota siihen, miten suuri merkitys ravinnolla on sairauksien ennaltaehkäisijänä ja terveyden ylläpitäjänä. Suomessa on alle 200 virallisen ravitsemustieteen ravitsemusterapeuttia, mikä kuulostaa todella vähäiseltä määrältä ja heistäkin monet työskentelevät sairaaloissa. Se ei siis ole ennaltaehkäisevää työtä. Korjatkaa, jos olen väärässä tässä? Lisäksi tietysti voidaan miettiä, olisiko virallisissa ravitsemussuosituksissa jotain, mitä voisi muuttaa. Suurinpiirtein samantyyppiset suositukset kulkevat kautta läntisen pallonpuoliskon, joskin pieniä eroavaisuuksia ja uudistuksiakin löytyy. Voidaan tietysti todeta, ettei virallisia suosituksia kenties läheskään kaikki noudata (totta), ja vaikka noudattaisikin, olisi kiinnostavaa tietää, mitä sitten tapahtuisi? Joka tapauksessa, virallinen suositus on aina virallinen suositus ja aika voimakas ja perustavaa laatua olevan ohjaava tekijä ihmisen elämässä, taustalla. Tietyt asiat kun nyt vaan opetetaan meille pienestä pitäen ja ne ovat meille totuuksia. Vähärasvaisuus ja hiilihydraattien runsas käyttö (viljatuotteet) kun ovat punainen lanka, joka monella kuitenkin noudattamattakin ovat mielessä ainakin niinä päivinä, kun yrittää olla vähän parempi ihminen ja syödä terveellisesti. Ja joka torpassa tiedetään, että se korkea kolesterooli ja rasva se on, joka meidät tappaa. Eipä sitä nyt mieleen ehkä tule, että se voisikin olla se kaffipöydän pulla...




Huolimatta siitä, mikä tilanne Suomessa on, meillä on täällä ja valtameren toisella puolella asiantuntevia ammattilaisia, lääkäreitä, tutkijoita ja tekijöitä, jotka tekevät hurjasti töitä kääntääkseen tätä valtavaa laivaa, joka on mennyt tiettyyn (väärään?) suuntaan pian sadan vuoden ajan. Ei turhaan puhuta historian suurista huijauksista. Mitä, jos oikeasti olemmekin syöneet täysin väärin jo vuosikymmeniä ja samalla tulleet yhä sairaammaksi sen vuoksi? Tai no, eihän sitä nyt miettiä tarvitse... On siis todella upeaa, että tutkittua tietoa on tarjolla vaikka millä mitalla ja se on ihmisten saatavilla, jolloin jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä ja tehdä valintoja oman hyvinvointinsa eteen.


Nimim. Takapajulasta minäkin





259 katselukertaa
  • Facebook
  • Instagram
  • YouTube