• Rouva Keto

Kotimaisen (keto)ruoan ja kesän lumoissa!


Green is the new black!

SATOKAUSI ALKAA

On ihan parasta, kun saamme kohta taas tuoreita, kotimaisia kasviksia! Se tuore maku ja herkullisuus vaikkapa kukkakaalissa on aivan omaa luokkaansa. Kyllä taas kuluu voita! Joskus kymmenen vuotta sitten olin vielä innokas viljelijä ja istutin monena keväänä jotain kasvamaan. Pitkäjänteisyyteni ei aina riittänyt viemään hommaa loppuun, vaikka joinakin kesinä saattoi olla tosi upea kasvimaa punajuuria myöten! Suurimmaksi osaksi en kuitenkaan ole onnistunut ja jossain vaiheessa totesin, että ainakin toistaiseksi mun kannattaa haudata kaikki viherpeukaloasiat ja keskittyä muihin juttuihin. Onkin ollut paljon rennompaa sen jälkeen, kun tajusin, ettei salaattia ole pakko kasvattaa itse, jos ei halua. Olen todennut tosi monen muunkin asian kohdalla, ettei mitään ole pakko tehdä, jos ei taho. Tervehdyttävä huomio. Arvostan ja ihailen silti suuresti kotipuutarhureita, jotka loihtivat kasvimaillaan ja - huoneissaan herkkuja! Olen keksinyt kyllä, mihin sijoittaisin lottovoiton; palkkaisin puutarhurin, joka kasvattaisi ja hoitaisi mulle omalla pihalla kaiken, mitä haluan. Saisin vain noutaa kesäaamuina pulleita tomaatteja ja raikkaita kurkkuja kasvihuoneesta ja poimia yrtit samalla.



TORILLE PYÖRÄILLEN!

Lottovoittoa odotellessa mulle on muodostunut tavaksi viimeisen viiden vuoden aikana lähimatkailuelämyspyöräily kesällä ympäri kaupunkia. Erityisesti torilla käyminen ja ostosten tekeminen siellä on kesällä ihanaa. Siinä on ihan oma fiiliksensä, vaikka ostaisi vaan sipulinipun ja luonto kaikkialla kaupungissa on vaan niin kaunista! Nautin tästä todella paljon. Tänään pääsin ensimmäistä kertaa torille pyöräillen ostamaan lohta ja varhaiskaalta. Kevät ja alkukesä tekee aina jotenkin tunteelliseksi. Pyöräilin aurinkoisessa, kylmässä ja tuulisessa aamussa ja mietin, miten ihanaa, että saa olla elossa ja nähdä taas uuden elämän puhkeavan. Ajaessani kirkon ohi jopa tämä polkupyörien, mopojen ja skoottereiden meri kirkon viereisellä nurmikolla sai mut nieleskelmään palaa kurkussa. Nuoret koulunpäättäjäiskirkossa. Varma kyynel silmäkulmassa. Kesä, nuoruus, vapaus... Myötäelän!



Nuoriso kevätkirkossa.

VILLINÄ VILLISTÄ LOHESTA

Tunteilun lisäksi tällainen keski- ikäinen Rouva kuitenkin myös villiintyy kummallisista asioista. Torilla kerran viikossa vierailevan kala- auton Facebook- julkaisussa esiteltiin eilen 17- kiloista villiä merilohta, joka oli siis aivan VALTAVAN kokoinen kala. Voitte nyt kuvitella. Jos vastasyntynyt vauva painaa 3-4 kiloa, niin minkä kokoinen on 17 kiloa painava kala! Kala näytti jotenkin majesteettiselta ja kun kuvittelin, miten se on siellä meressä villinä ja vapaana on uinut... Wau! Villi merilohi on sellainen asia, joka saa mut aika villiksi joka vuosi tähän aikaan. Tuota kalaa on saatavilla vain noin kuukauden ajan vuodesta tuoreena ja nyt sitä saa! Siis heti aamusta pyöräilemään kala- autolle, ettei lohi vain lopu kesken! Villi merilohi on kohtuullisen arvokasta, 20-25€/kg, mutta sen ajan kun sitä saa, ostan sitä ja jätän jotain turhempaa ostamatta. Allekirjoitan edelleen myös väitteen, että laadukasta, ravinteikasta ruokaa tarvitsee syödä vähemmän kerrallaan. Ostin kilon palan, ja se oli iso pala, vaikkakin se näytti olevan vain pieni suikale tuosta valtavasta kalasta!



Villiä lohta, joka saa värinsä luonnosta, ei rehun mukana syötetystä väriaineesta.

KOTIMAINEN RUOKA

Kotimainen ruoka kyllä sykähdyttää, vaikka olenhan kuitenkin jonkinasteisessa ristiriidassa asian kanssa; tuottajat tuottavat lihaa, kasviksia, munia, maitoa ja viljatuotteita. En juo maitoa, enkä muutenkaan käytä runsaasti maitotuotteita, mutta kerman ja hapatetut maitotuotteet ostan mielelläni kotimaisina. Paitsi, myönnän; eräs saksassa valmistettu kreikkalainen jugurtti on vaan niin hyvää, että mitään vastaavaa ei kotimaisena löydy!! Juustoissa pyrin valitsemaan mahdollisimman usein kotimaista, mutta kyllä ulkomailta tuodaan myös niin hyviä juustoja, että pakko niitä on toisinaan ostaa. Kotimaisista suosikkejani ovat Valion Keisarinna ja Ritari... ooh! Myös hyvää kotimaista cheddaria ja monta muuta juustolajiketta löytyy. En myöskään syö lainkaan viljatuotteita, joten en ole viljantuottajaa ja leipomoteollisuutta tukemassa omilla valinnoillani. Kuitenkin, kun ostan perheelle kaurahiutaleita tai leipää, valitsen aina luonnollisesti kotimaista. Lihassa tai kanassa en tingi kotimaisuudesta. Joskus, hyvin harvoin, saatan ostaa espanjalaista chorizomakkaraa, mutta se on oikeastaan ainoa liha, mitä suostun ulkomaalaisena lihana syömään. Sekin saattaa vähän yököttää. Kalaa sen sijaan ostan sekä kotimaisena, että toisinaan ulkomaisena pakasteena tai säilykkeenä (tonnikalaa).



Kotimaista juustoa ja kotimaista kylmsavustettua kinkkua.

MIKSI KOTIMAISTA?

Arvostan paljon kotimaisia tuottajia ja se tapa, millä tämä maa pyörii, pistää joskus miettimään, missä mättää. Tuottajan tulo jää kestämättömän vähäiseksi kaupan ja monen muun viedessä välistä. Joskus ihmettelen, miten porkkanapussi voi maksaa kaupassa vaikkapa 0,89 euroa ja mitä siitä voi alkutuottajalle jäädä käteen? Siksi suosin lähiruokarengasta. Maksan mielelläni tuosta porkkanapussista suoraan tuottajalle käteen euron tai vaikka 1,50 euroa! Hän saa paremman palkan työstään ja minä tuoreen tuotteen suoraan tuottajalta ilman välikäsiä ja pitkiä säilytysaikoja. Ja vaikka en nyt sitten maitoa ja leipää ostakaan itseäni varten ja kannustan jopa muitakin naisia olemaan syömättä kyseisiä ruoka- aineita, luulen, että maidonjuojat ja leivänsyöjät eivät aivan äkkiä Suomesta lopu!


Haluan syödä kotimaista ruokaa, koska uskon, että se on puhtaampaa, eläimille ei ole syötetty turhia antibiootteja ja se tulee lähempää. En ole fanaatikko asian suhteen (paitsi lihan kanssa) ja joka tapauksessa joudumme täällä kylmässä pohjolassa tukeutumaan hyvinkin paljon ulkomailta tuotuun ruokaan. Sen ajan, kun saamme syödä vaikkapa tuoreita, kotimaisia kasviksia, villiyrttejä ja metsämarjoja, tehdään niin. Suomen kesä on lyhyt, mutta antaa parhaimmillaan niin paljon elämyksiä ja kauneutta, että nautitaan niistä täysin siemauksin!



Voi rakas varhaiskaali!

Hieman villiintynein, mutta tunteellisin terveisin,


Rouva Keto






0 katselukertaa

ROUVA KETO®

  • Facebook
  • Instagram
  • YouTube