• Rouva Keto

Ajatuksia ketoruokavaliosta.

Päivitetty: 24o syys 2019

MIKÄÄN ASIA EI KOSKAAN OLE SELLAINEN, ETTÄ SE SOPII KAIKILLE.


Ollakseni täysin rehellinen, omalla kohdallani ketoruokavaliossa ei ole kerrassaan yhtään mitään huonoja puolia. Niukat hiilihydraatit sopivat omalla keholleni ja mielelleni paremmin kuin hyvin. Olen oman ketohistoriani aikana testannut sen, mitä hiilarit tekevät ja todennut, että eivät mitään hyvää minulle. Olen herkkä hiilihydraateille ja se tarkoittaa sitä, että verensokerini ja insuliinitasoni heilahtelee voimakkaasti, tuoden mukanaan kaikki lukuisat ongelmat. Väsymys ja vetämätön, tylsä olo, keskivartalolle kertyvä rasva, mieliteot, armoton sokerikoukku... Lisäksi sokerista ja hiilihydraateista seuraa minulle paljon suolisto- ja iho- ongelmia, joista olen päässyt eroon tällä ruokavaliolla. Portti sokerikoukkuun on minulle jo vaikkapa se pala kauraleipää aamulla, joten toistaiseksi nollatoleranssilinja on toiminut omalla kohdallani parhaiten. Huolimatta siitä, että minä olen solahtanut hyvin ongelmitta ketogeeniseen ruokavalioon, tiedän, että aina se ei mene niin.





Itse lähdin aikanaan liikkeelle vuonna 2016 tilanteesta, jossa olin jälleen kerran pudottanut reippaasti painoa kaloreita laskemalla ja rasvaa vältellen, olin ihannepainossa ja liikuin paljon. En siis syönyt tuossa vaiheessa hiilihydraatteja ihan hillittömiä määriä jo sen vuoksi, että kalorit paukkuivat herkästi yli ja herkut olivat suurimmaksi osaksi pannassa, koska olin "dieetillä". Söin kyllä leipää, pastaa, riisiä, perunaa ja juureksia, jonkin verran hedelmiä ja toki jäätelöä ja taisi se karkkipäiväkin olla. Nyt saattaisi miettiä, että miksi aloittaa ketoruokavalio, jos kaikki on kunnossa, ihannepainossa ja ihan selkeästi sillä kuuluisalla ”kultaisella keskitiellä”? Siksi, että hiilihydraattien kanssa en ole ikinä pystynyt pitämään painoani kurissa pysyvästi. Kun ”laidutuskuuri” ja motivaatio loppuu, mopo lähtee käsistä ja lihon taas 10 kiloa. Tuolloin lähentelin 40 ikävuotta ja ajattelin, että on pakko kokeilla jotain uutta. Uskoin, etten pysty enää pitämään painoani aisoissa, kun ikää tulee lisää. Seuraavalla kerralla kilot saattaisivat jo karata käsistä. Ja näinhän siinä kävi, että löysin itselleni täydellisesti sopivan ruokavalion, jonka avulla paino on pysynyt kurissa ja kaiken lisäksi olo on huippuhyvä kaikin puolin muutenkin.





Se, että tämä ruokavalio sopii erinomaisesti minulle ja monelle muulle, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että SE SOPISI KAIKILLE. Ainoa tapa, millä tämän voi saada selville, on kokeilla! Ja täytyy muistaa, että ruokavalioon sopeutumiseen voi mennä aikaa, jopa kuukausia. Moni aloittaa ruokavalion itsekseen ja valitettavasti väärin. Kehon sopeutumisreaktio ruokavalioon tulkitaan tilanteeksi, jossa ketoruokavalio ei sovi elimistölle, eikä tilanteen ratkaisemiseen ole riittävästi tietoa. Jos elimistö on polttanut sokeria koko elämänsä, uusi aineenvaihduntatila (täysin normaali sellainen, ketoosi) jossa poltetaan rasvaa ja muodostetaan ketoaineita polttoaineeksi, vaatii sopeutumista. Kun lisäksi myös mielen täytyy sopeutua ajattelemaan monista meille opetetuista asioista hyvin eri tavalla, kannattaa itselleen ja keholle antaa aikaa. Kun puhutaan elämäntavasta, ei ole edes kiire mihinkään.





MITEN ALOITTAA?


Minun oli siis aika helppo siirtyä ketoruokavalioon, enkä muista kärsineeni mistään kovin voimakkaista sopeutumisongelmista. Tuosta alkaa olla jo neljä vuotta aikaa. Mutta miten sitten aloittaa ketoruokavalio? Tästä ollaan monta mieltä. Toiset kannattavat sitä, että homma tehtäisiin kertrysäyksellä, toiset asteittaista sopeutumista. Minä ehdotan seuraavaa: Jos on syönyt hurjat määrät hiilihydraatteja ja sokeria, voisi olla helpompaa motivoitua esimerkiksi viikon tai parin ajan jättämään pois ensin kaikki ihan ylimääräinen höttöhiilari, jos niitä ruokavalioon paljon kuuluun (limsat, karkit, alkoholi, valkoinen leipä, pullat, keksit, roskaruoka...) ja sen jälkeen HETI täysillä kiinni ketoruokavalioon. Jos hiilihydraattimäärät tippuvat 400-500 grammasta (mitä ne todella voivat pahimmillaan olla, jos ihminen syö paljon pastaa, leivonnaisia, leipää ja lisäksi juo limsaa, syö paljon sokeria ja vaaleaa viljaa jne.) 20 grammaan, keho kapinoi väistämättä ja voimakkaasti. Vieroitusoireet hiilihydraateista voivat olla hyvinkin voimakkaat ja tilanne täytyy osata hoitaa oikein. Jos sokeria ja hiilareita ei ole mennyt hurjia määriä aikaisemminkaan, ketogeenisen ruokavalioon siirtyminen on huomattavasti helpompaa ja kehon sopeutuminen tapahtuu huomaamattomammin. Lisäksi näihin vaikuttavat hyvin monet yksilölliset seikat, joita ei suorilta pysty tässä avaamaan. Suoliston kunto, hormonitasapaino, stressi ja mielentila yleensä... Joka tapauksessa, monessa vaiheessa kannustus, ohjaus ja tuki on paikallaan, sillä yksin aloittaminen on paljon epävarmempaa.





Kun takana on pitkällinen kokemus ruokavaliosta ja elimistö täysin sopeutunut rasvanpolttoon, se kestää myös hyvin muutoksia hiilihydraattimäärissä ja on niin sanotusti metabolisesti joustava. Adaptoituminen eli sopeutuminen on pysyvää ja syvää ja keho on oppinut toimimaan ketoaineilla. Tapoja toteuttaa ketoruokavaliota on monia. Jotkut pitävät viikossa yhden "hiilaripäivän" ja syövät enemmän hiilihydraatteja, toiset pitävät ketolinjan päällä aina. Tämäkin on hyvin yksilöllistä ja jokainen voi kokeilemalla selvittää, mikä sopii parhaiten itselle. Jatkuva jojoaminen sokeripolttoisen ja rasvapolttoisen aineenvaihduntatilan välillä ei kuitenkaan ole hyväksi, vaan stressi elimistölle. Myös painonpudotuksen kannalta hiilihydraattimäärät vaihtelevat yksilöllisesti. Ei kannata kuitenkaan hätäillä; jokainen löytää kyllä itselleen sopivan määrän hiilihydraatteja. Se, onko se sitten ketoruokavalio vai vähähiilihydraattinen, selviää ajan kuluessa.





HIILIHYDRAATTIEN MÄÄRÄ JA KUITU.


Suurin osa ihmisistä saavuttaa ketoosin 20-50 gramman hiilihydraattimäärillä vuorokaudessa. Luonnollisesti tämäkin vaihtelee hyvin paljon. Toisille sopii hyvin alhaiset hiilihydraatit, toiselle paremmin esimerkiksi 50- 100 grammaa vuorokaudessa. Ketoosin voi varmuudella määrittää ainoastaan verestä. Itse olen mennyt jo monta vuotta lähempänä tuota 20 grammaa ja allekin ja se on sopinut minulle. Viikossa on myös päiviä, jolloin syön 50 grammaa hiilareita. En joudu mitenkään näkemään vaivaa tuon saavuttamiseen ja yritän mahduttaa myös kuitupitoisia ruoka- aineita noihin hiilihydraatteihin parhaani mukaan. Kuidun saanti (suositus 25 grammaa) on asia, joka vaivaa monia ketoruokavaliossa, vaikka toisaalta suoliston ja vatsan toiminnan rauhoittuminen ja tasapainottuminen on selkeä positiivinen vaikutus, joka ketoruokavaliolla tulee. Itse syön paljon kasviksia, ja kuitua tulee siemenistä, esimerkiksi pellavan- ja chiansiemenistä, pähkinöistä, psylliumista, avokadosta ja mustikasta sekä muista marjoista. Riittävä veden juominen (1, 5-3 litraa päivässä) on myös ehdoton edellytys sille, että vatsa toimii hyvin. Verrattuna "huolimattomaan" ruokavalioon, tietoinen ketoruokavalio on varmasti parempi vaihtoehto kuidunsaannin kannalta.




RASVA


Ketogeenisessä ruokavaliossa rasvan määrää lisätään oleellisesti. Riippuen siitä, millainen ruokavalio on taustalla ja miten suuria muutokset ovat, rasva tuntuu joskus "tökkivän". Rasvalla ei kuitenkaan tarvitse "läträtä". Tärkeintä on keskittyä ensimmäiseksi hiilihydraatteihin, sen jälkeen tarkistaa sopiva proteiinin määrä ja loput tulevat rasvaa. Kun ruokavalion oppii koostamaan oikein (ja se ei ole vaikeaa, vaikka se tässä nyt saattaisi sille kuulostaa), niin rasva tulee ruokavalioon kuin itsestään. Ketogeenisellä ruokavaliolla ei keskitytä niinkään kaloreihin, vaan enemmänkin ruoka- aineiden makroravinteisiin. Fakta kuitenkin on, että ihminen ei voi syödä kovin paljon enempää, kuin mitä kuluttaa, joten tälläkään ruokavaliolla ei voi syödä miten paljon tahansa. Ketoosi, ravinnerikas ruoka ja rasva kuitenkin tuovat kylläisyyden tunnetta ja liikunta tehostaa painonpudotusta. Ketoruokavalion myötä ruokaan ja syömiseen tulee todella paljon uusia näkökulmia ja niitäkin pääsee tarkastelemaan oikeastaan vain itse kokeilemalla.


TARVITAAN MOTIVAATIO JA MYÖNTEINEN MIELI.


Hyvin pitkälle ruokavaliomuutoksessa puhutaan myös motivaatiosta ja halusta oppia uutta. Meillä on jokaisella oma suhteemme ruokaan ja syömiseen, historiamme lapsuudesta saakka, opitut tavat ja se, miten juuri meidän kehomme suhtautuu ravintoon. Vaikka asioita tutkittaisiin kuinka paljon hyvänsä, ja meillä olisi joku tutkittu tieto ja "totuus", ei se mene (ainakaan minulla henkilökohtaisesti) oman kokemukseni yli. Se, että koen voivani kokonaisvaltaisesti tällä ruokavaliolla niin hurjan paljon paremmin ja se on minulle kaikista tärkein mittari! Onneksi saamme myös kiihtyvällä vauhdilla tutkittua tietoa kaikista ketoruokavalion hyvistä ja tervehdyttävistä vaikutuksista!


Olemme hyvin yksilöllisiä kokonaisuuksia, monimutkaisia, upeita fysiikan ja kemian lakien säätelemiä koneistoja. Myös ruokavaliomme tulee olla meille sopiva ja sellainen, että olo on hyvä. Henkilökohtaisesti suhtaudun ketogeeniseen ruokavalioon rennosti syötyäni itse niin pitkään näin. Minusta se on vain ihan tavallinen, helppo, herkullinen, tasapainoinen ja hyvää oloa tuottava tapa syödä.


Jos haluat naisten hyvinvointiin ja terveelliseen ruokavalioon liittyvää sisältöä, käy tykkäämässä Rouva Keto- sivusta Facebookissa. Löydät minut myös Instagramista ja YouTubesta.




Naisten hyvinvoinnin asialla, Rouva Keto




1,296 katselukertaa
  • Facebook
  • Instagram
  • YouTube